Seuraa meitä: Tutustu löytämiimme resepteihin

Hyvä ruoka, hyvä mieli ja hyvinvointi

Ei sitä turhaan ole sanontaa ”hyvä ruoka, hyvä mieli”. Saamme ruoasta endorfiinejä ja nautimme olostamme. Mieli lepää kun keho on ravittu ja kylläinen, mutta kaikessa on myös se varoittava puoli – liikaa ”hyvää”, ei ole hyväksi. Katsotaan tässä kertaus, mikä olisi hyväksi ja mitä pitäisi välttää, tai ainakin seurata. Ainakin lisää kasviksia ruokavalioosi, jos niitä on siellä nyt vain vähän…

Hyvää mieltä ruoasta

Nykyaikana kaupoissa on tarjolla laaja valikoima tarvikkeita ruoanvalmistukseen, puolivalmiita sekä monissa kaupoissa lisäksi vielä erillinen luontaistuotevalikoima. Luontaistuotteista meille avautuu lisäaineita, joilla voimme varmistaa kehomme hyvinvoinnin vaihtelevissa tilanteissa. Talvella, kun on pimeätä, tarvitsemme lisäravinteiksi esimerkiksi D-vitamiinia, jonka voimme siis hankkia luontaistuotehyllyltä. Ja pienimuotoiseen stressiin, univaikeuksiin ja jopa ahdistukseen saattee apu löytyä CBD-öljyistä. Klikkaa tästä halutessasi lukea tarkemmin, miten CBD-öljyt toimivat ja miten sitä voidaan käyttää.

Meidän ihmisten aivot ovat kuitenkin todella monimutkainen kokonaisuus, ja ne myös huijaavat meitä syömään ruokia, ja välipaloja, jotka eivät välttämättä ole meille terveellisiä, eivät ainakaan isommissa määrissä. Oletko tietoinen, että osalle ihmisiä makea oikeasti maistuu pahalle, eli osa meistä on fruktoosi-intolerantteja, mutta useimmilla kylläkin sitä sokerihammasta kutittaa, eli halu syödä makeisia ja kaikkea sokeria sisältävää on jopa vastustamaton. Sokerin kanssa o tärkeätä ymmärtää, että sitä sokeria ei kerry vain makeista herkuista kuten kekseistä, pullista, suklaasta ja jäätelöstä, vaan merkittäviä sokerinlähteitä ruokavaliossa voivat olla myös muun muassa leivät, jogurtit, maustekastikkeet ja valmisruoat.

Eri tutkimuksen kertovat, että Euroopassa ja Suomessa syödään liikaa sokeria. Sokerin käyttö on kasvanut vuosien aikana ja esimerkiksi makeisten kulutus on kasvanut 2000-luvulla yli 30%. Virvoitusjuomia vastaavasti juodaan yli 50% enemmän kuin 80-luvulla, puhumattakaan markkinoille tulleista energiajuomista, joiden sokeripitoisuus on monesti todella korkea. Kun itse selvität omasta ruoastasi sokerimäärää, muista, että myös sakkaroosi, glukoosi, maltoosi, melassa, sukroosi, fruktoosi ja glukoosisiirappi tarkoittavat sokereita. Varsinaisen sokerintarpeen määrä on meille jokaiselle hieman erilainen, mutta voidaan sanoa että keskiverto aikuiselle tuollainen 50 grammaa lisättyä sokeria päivässä olisi hyvä raja-arvo. Se tarkoittaa 20 sokeripalaa tai 12 teelusikallista. Kuinka paljon se oikeasti on? Maitosuklaalevyssä on tupla määrä sokeria ja syömällä kunnon aamiaisen missä on mukanan lasillinen appelsiinimerua, 2 dl maustettua jogurttia ja 50 grammaa muromysliä niin ollaan jo saavutettu päivän suositeltu sokerimäärä! Liiallisen sokerinkäytön seurauksena koemme lopulta mielitekoja nopeisiin kaloreihin ja paikkaamme niillä tarvetta, joka tulisi täyttää terveydelle suotuisilla valinnoilla, kuten esim. kasviksilla ja laadukkaalla proteiinilla.

Lisää kasviksia ruokavalioon

Tuntuuko sinulta joskus sitten vaikealta lisätä niitä suositeltuja kasviksia omaan ruokavalioon? Tässä pari vinkkiä, mutta ota huomioon myös omat makumaailmasi ja mahdolliset ruokarajoitteet, kun seuraavan kerran menet kaupoille ja ajattelit kokeilla näitä.

Vinkki 1: paloittele kerralla enemmän

Joskus voi tuntua siltä että niiden kasvisten paloitteluun ja kuorimiseen menee hirveästi aikaa. Siihen auttaa se, että kuori ja paloittele kerralla enemmän – useamman päivän annokset valmiiksi.

Vinkki 2: säästä aikaa ja rahaa ostamalla enemmän kerrallaan.

Se pätee muutenkin kaupassa käymiseen, mutta vaatii myös etukäteissuunnittelua sille, mitä aiot tehdä ruoaksi. Pakastevihanneksetkin ovat ihan hyvä valinta, jos haluat säästää ajassa.

Vinkki 3: testaa vapaasti.

Erilaisten vihannesten lisääminen omiin tuttuihin kastikkeisiin ja jopa perunamuusiin tai munakkaisiin onnistuu loistavasti. Pitsapohjan taas voit tehdä vaikka kukkakaalista!

Muista liikunta

Vaikka kuinka söisit kaikkien ruokamittareiden mukaan oikein, voit kuitenkin huomata lihomista. Se saattaa johtua siitä, että et liiku. Liikunta on kehomme perustarve, ja meidän tulisi liikkua joka päivä. Jo pieni kävelylenkki menee liikunnasta, eli ei ole mitään pakottavaa tarvetta lähteä salille tai liikuntatunnille. Jos kuitenkin tarvitset sen jonkun toisen antamaan sinulle syyn liikkua, soita kaverille tai palkkaa itsellesi oma personal trainer. Perusliikkumiseen riittää kävely, mutta jos haluat kehittää kehoasi, lisääntyy luonnollisesti myös sen liikunnan tarve ja sisältö muuttuu ja tarkentuu.

Tällä hetkellä voimassa olevien terveysliikuntasuositusten mukaan aikuisen tulisi parantaa kestävyyskuntoa liikkumalla viikossa vähintään 2 tuntia 30 minuuttia reippaalla TAI 1 tunti 15 minuuttia rasittavalla tasolla. Sen lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa pitäisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa.

Nuku tarpeeksi

Nukkuminen on syömisen ja juomisen ohella niitä perustoimintojamme, joita tarvitsemme päivittäin. Vaikka se varsinaisen nukkumisen määrä vaihtelee meillä kaikilla, tarvitsemme vuorokautiset unemme. Uneen vaikuttavat monet tekijät, mutta:

  • älä syö enää illalla raskasta iltapalaa
  • älä katso viimeisenä asiana älypuhelimesi tai tietokoneesi päivittyneitä sähköposteja tai sosiaalisen median päivityksiä
  • yritä varmistaa, ettei nukkupaikkasi ole liian kuuma, ja että siellä on hyvä ilmanvaihto
  • hanki kunnon tyyny ja patja
  • liiku päivällä

Rasvat ja me

Entäs ne rasvat sitten, me tarvitsemme rasvoja, mutta millaisia? Mistä ruoasta saamme mitäkin rasvaa? Kuinka paljon meidän pitäisi syödä ja missä muodossa? Tämä on oma kokonaisuutensa, johon palaamme toisessa tulevassa artikkelissamme.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *